Suomi on pieni avoin talous, jonka maantiede on asettanut sille yhden poikkeuksellisen vaatimuksen: ulkomaankaupan on toimittava myös silloin, kun meri jäätyy.
Valtaosa Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meritse. Siksi jäänmurtajat eivät ole Suomelle vain erikoisaluksia. Ne ovat osa talouden infrastruktuuria ja huoltovarmuutta.
Samalla vuosikymmenten välttämättömyydestä on syntynyt jotakin aivan muuta:
kansainvälisesti harvinaista korkean teknologian osaamista.
Ja juuri nyt tämän osaamisen arvo näyttää olevan kasvamassa.
Pakosta syntynyt kilpailuetu
Suomi on kehittänyt jäänmurtoa ja talvimerenkulkua yli sadan vuoden ajan. Nykyisin osaaminen ulottuu paljon itse jäänmurtajien rakentamista laajemmalle.
Siihen kuuluvat alusten suunnittelu, runkomuodot ja hydrodynamiikka, sähköinen propulsio, moottori- ja energiajärjestelmät, automaatio, jäissä kulkevien alusten testaus sekä lopulta telakkarakentaminen ja operointi.
Suomeen on syntynyt kokonainen arktisen meriteknologian ekosysteemi.
Tämän osaamisen taloudellinen merkitys on pitkään ollut helppo sivuuttaa. Jäänmurtajia rakennetaan vähän verrattuna konttilaivoihin, tankkereihin tai risteilyaluksiin.
Mutta kyseessä on markkina, jossa volyymi ei välttämättä ole olennaisin kilpailutekijä.
Osaamisen vaikea kopioitavuus voi olla arvokkaampaa kuin tuotannon määrä.
Arktisesta alueesta tuli jälleen strateginen
Jäänmurtajien kysyntää eivät enää määritä vain talvimerenkulun tarpeet.
Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on kasvanut. Yhdysvallat, Kanada ja muut länsimaat tarvitsevat lisää kykyä toimia pohjoisilla merialueilla, samalla kun Venäjällä on huomattava jäänmurtajalaivasto ja Kiina kasvattaa arktista osaamistaan.
Tähän tilanteeseen syntyi Suomen, Yhdysvaltojen ja Kanadan ICE Pact – Icebreaker Collaboration Effort.
Sen tavoitteena on yhdistää maiden osaamista arktisten ja polaaristen jäänmurtajien suunnittelussa, rakentamisessa ja teknologiassa.
Yhteistyö on jo muuttunut Suomelle hyvin konkreettiseksi. Yhdysvaltain rannikkovartiostolle rakennettavista uusista Arctic Security Cutter -aluksista neljän rakentaminen käynnistyy Suomessa: kaksi Raumalla ja kaksi Helsingissä.
Kyse ei siis enää ole suomalaisen jäänmurtajaosaamisen mahdollisesta tulevasta kysynnästä.
Ensimmäiset suuret tilaukset ovat jo täällä.
Mutta missä taloudellinen arvo syntyy?
Sijoittajan kannalta tässä kohtaa tarina muuttuu erityisen kiinnostavaksi.
Helppo johtopäätös olisi ajatella, että jäänmurtajien kysynnän kasvu tekee suomalaisista telakoista houkuttelevia sijoituskohteita.
Ongelma on, että niihin ei juuri voi sijoittaa.
Rauma Marine Constructions on listaamaton yhtiö. Helsingin telakka kuuluu kanadalaiselle Davielle. Suomen jäänmurtajia operoiva Arctia on valtion omistama.
Siksi sijoittajan kannattaa katsoa telakkaporttia pidemmälle.
Jäänmurtaja on valtava järjestelmäintegraatiohanke. Sen ympärille tarvitaan suunnittelua, propulsiota, sähköistystä, automaatiota, moottori- ja energiajärjestelmiä, erikoiskomponentteja sekä vuosikymmenten ajan huoltoa ja modernisointeja.
Juuri tähän muodostuu suomalaisen jäänmurtajaosaamisen sijoittajan kartta.
Sijoittajan kartta – missä arvoketju kulkee?
Suunnittelu ja arktinen insinööriosaaminen
Aker Arctic ja Elomatic ovat esimerkkejä suomalaisesta erikoisosaamisesta, jota voidaan viedä maailmalle riippumatta siitä, missä itse alus lopulta rakennetaan. Sijoittajalle ongelmana on, ettei kumpikaan tarjoa tällä hetkellä yksinkertaista suoraa pörssireittiä teemaan.
Telakat
Rauma Marine Constructions ja Davien Helsingin telakka ovat suomalaisen jäänmurtajarakentamisen ytimessä. Niiden saamat tilaukset voivat kuitenkin levittää taloudellista vaikutusta laajalle kotimaiseen toimittajaverkostoon.
Propulsio, moottorit ja energiajärjestelmät – Wärtsilä
Wärtsilä on pörssisijoittajalle yksi selkeimmistä tavoista saada epäsuoraa altistusta teemaan. Yhtiöllä on pitkä historia jäänmurtajien moottoreissa, propulsiossa ja energiajärjestelmissä. Esimerkiksi Kanadan uuteen Polar Icebreakeriin on valittu Wärtsilä 31 -moottorit.
Sähköinen propulsio ja automaatio – ABB
ABB:n Suomessa kehitetty Azipod on yksi modernin jäissä kulkevan laivateknologian keskeisistä innovaatioista. Kanadan Polar Max -jäänmurtajaan ABB toimittaa Azipod-propulsion lisäksi laajan kokonaisuuden sähkö-, energia- ja automaatiojärjestelmiä.
Wärtsilän ja ABB:n kaltaisissa suurissa konserneissa yksittäiset jäänmurtajat eivät tietenkään ratkaise koko yhtiön tuloskehitystä.
Mutta ne havainnollistavat jotain olennaisempaa:
merkittävä osa jäänmurtajan taloudellisesta arvosta syntyy muualla kuin telakan hitsaushalleissa.
Entä jos vientituote onkin osaaminen?
Tässä saattaa olla koko suomalaisen jäänmurtajatarinan kiinnostavin kohta.
Yhdysvallat haluaa rakentaa tulevaisuudessa jäänmurtajia myös omilla telakoillaan. Kanada tekee samoin.
Ensimmäinen reaktio voisi olla ajatella tämän vähentävän Suomen mahdollisuuksia.
Asia voidaan nähdä myös päinvastoin.
Jos suomalainen teknologia, suunnittelu, testaus, propulsiojärjestelmät ja muu osaaminen pääsevät osaksi Pohjois-Amerikan kasvavaa jäänmurtajateollisuutta, Suomen ei tarvitse rakentaa jokaista alusta Suomessa hyötyäkseen markkinan kasvusta.
Jäänmurtajan rakentaminen voidaan siirtää. Osaamista on huomattavasti vaikeampi siirtää.
Parhaimmillaan suomalaisille yrityksille voisi syntyä pitkäaikaista liiketoimintaa suunnittelusta, teknologiasta, komponenteista, järjestelmistä, huollosta ja elinkaaripalveluista.
Tällainen liiketoiminta voi sijoittajan näkökulmasta olla jopa kiinnostavampaa kuin yksittäisen aluksen rakentaminen.
Jäänmurtaja on Suomelle enemmän kuin vientituote
Suomalaisessa jäänmurtajaosaamisessa on vielä toinen ulottuvuus.
Se suojaa samalla omaa talouttamme.
Kun Suomen ulkomaankauppa on vahvasti riippuvainen merikuljetuksista, toimiva talvimerenkulku mahdollistaa teollisuuden ympärivuotisen toiminnan. Metsäteollisuuden, metalliteollisuuden, kemianteollisuuden ja monien muiden vientialojen toimitusketjut eivät voi pysähtyä Pohjanlahden jäätymiseen.
Jäänmurtajien taloudellista merkitystä ei siksi pitäisi mitata vain niiden rakentamisesta saatavilla euroilla.
Niiden todellinen arvo näkyy myös siinä kaupankäynnissä, jonka ne mahdollistavat.
Miten sijoittaja voi hyötyä?
Suomalaisesta jäänmurtajaosaamisesta ei tällä hetkellä löydy yhtä selvää pörssiosaketta, jonka kautta koko teemaan voisi sijoittaa.
Se ei välttämättä ole huono asia.
Kiinnostavampi lähestymistapa on tarkastella koko arktisen meriteknologian arvoketjua.
Wärtsilä ja ABB ovat tällä hetkellä ilmeisiä pörssilistattuja seurattavia, mutta sijoittajan kannalta ehkä vielä kiinnostavampi mahdollisuus voi löytyä niiden ympäriltä.
Suomalaisessa meriteollisuuden toimittajaketjussa toimii suuri määrä pienempiä suunnittelu-, automaatio-, sähköistys-, ohjelmisto- ja komponenttiyrityksiä. Jos Pohjois-Amerikan jäänmurtajaohjelmista muodostuu vuosia tai jopa vuosikymmeniä jatkuva investointiaalto, jollekin pienemmälle yritykselle vaikutus voi olla suhteellisesti aivan eri suuruusluokkaa kuin Wärtsilälle tai ABB:lle.
Tässä kannattaa kuitenkin muistaa sijoittamisen perusasia:
Maailman paras teknologia ei automaattisesti tarkoita maailman parasta sijoitusta.
Ratkaisevaa on, kuinka suuri osa yrityksen liikevaihdosta ja tuloksesta teemaan liittyy, kuinka kannattavaa liiketoiminta on ja kuinka paljon tulevaisuuden kasvua osakkeen nykyiseen hintaan on jo sisällytetty.
Pienen maan vaikeasti kopioitava etu
Suomen jäänmurtajaosaaminen on hyvä esimerkki siitä, miten pieni maa voi saavuttaa globaalisti merkittävän aseman hyvin kapealla teknologia-alueella.
Se syntyi maantieteellisestä pakosta.
Nyt samasta osaamisesta on tullut osa länsimaiden arktista turvallisuutta ja teollisuuspolitiikkaa.
Tämä tekee jäänmurtajista kiinnostavan myös sijoittajan näkökulmasta.
Ehkä Suomen mahdollisuus ei lopulta ole siinä, kuinka monta jäänmurtajaa suomalaiset telakat rakentavat.
Paljon suurempi kysymys on:
Kuinka suuren osan maailman kasvavasta arktisen meriteknologian arvoketjusta suomalaiset yritykset pystyvät ottamaan haltuunsa?
Ja sijoittajalle vielä yksi kysymys voi olla tätäkin kiinnostavampi:
Löytyykö suomalaisesta toimittajaketjusta yritys, jolle arktisen meriteknologian kasvu olisi riittävän suuri muuttamaan koko yhtiön kasvuprofiilia?
Jos sellainen löytyy, siinä saattaa olla tämän suomalaisen erikoisosaamisen todellinen sijoittajavipu.
NaviOptima | Näkemyksiä
Kirjoitus on yleisluonteinen näkemys tarkasteltavasta teemasta eikä sijoitussuositus. Sijoittamiseen liittyy aina riski pääoman menettämisestä.
